tiistai 7. huhtikuuta 2015

Onnea on...

Onnea on maneesi, ihanat tallikaverit, toimiva Hemuli, ihana valmentaja ja valokuvaajakin!


Tässä pääsiäisenä on ollut hieman kiitospäivä fiilis, kaikesta on niin onnellinen :) Lauantaina juoksuttelin Hemulin sivuohjilla maneesissa, harjoiteltiin laukannostoja sanasta LAUKKA jajajajajajaja, sieltähän se lähti sitten nousemaan! :) Sillä aikaa kun oltiin maneesissa se iski kamalan sadekuuron, mutta eipä kastuttu! Tämä on ihan outoa, nimittäin tuo maneesi, eihän minun hevoset (omistaja) ole ennen tällaisesta ihanuudesta uskaltaneet haaveillakaan. Nyt en pois vaihtaisi kun olen sen makuun päässyt.

Sunnuntaina sitten vihdoin, kuukauden ratsastustauon jälkeen se päivä koitti kun oli taas aika viritellä kuolaimia suuhun ja ratsastajaa selkään! Meinasin ensin laittaa Sonjan sinne mutta tulin toisiin aatoksiin ja onneksi näin, Hemuli oli aivan mahtava ratsastaa! Tehtiin ympyrällä ihan perusjuttuja ja ratsastajan asennon korjaamista, nyt on aika heittää hyvästit sille Iines Ankalle joka menee selkä notkolla ja tissit töröllään! :D Otettiin vielä lopuksi puomin kautta kaksi laukannostoa, vähän meni pitkäksi mutta laukkaa sieltä tuli ilman yhtäkään pukitusta! Ihanaa!


Maanantaina meni hieman myöhäiseksi kun oli kevyt päiväretki Kuopioon, onnea on Elina joka oli ajatellut minua ja siivonnut Hemulin karsinan valmiiksi <3 Mies lähti mukaan kuvailemaan, sain vihdoin taas kunnollisia kuvia joita kehtaa runsain mitoin sitten tännekin laittaa. Maanantaina oli kevyt välipäivä, yritin keskittyä omaan istuntaan ja saada Hemulin rennoksi. Otettiin loppuun vielä yksi laukkapätkä piristykseksi.


Tiistaina sitten oli omistaja hieman fysiossa, kärsin toistuvista migreeneistä ja se syy löytyikin sitten täysin jumittuneesta lantiosta, selästä ja niskasta. Hemulillakin olisi kai tarvetta hierojalle, kaula on vasemalle keskeltä hieman tiukempi, jos sekin pääsisi hieman paukuteltavaksi? :) Puolen tunnin murjonnan ja paukuttelun jälkeen olikin vähän erillainen fiilis kiivetä selkään Sonjan silmän alle taas. Selkä saattoi jopa hetkittäin olla oikeassa paikassa, muuten ratsastaja olikin vino, vasen istuinluu karkaa satulasta kierroksesta riippumatta. Täytyy pyytää joku juoksuttamaan Hemuli että voin itse jumpata selässä sitä paikoilleen. Sonjan valmennuksessa keskityttiin aktiiviseen käyntiin ja taivuttamaan Hemuli ympyrälle niin että tunnen sen sisätakajalan liikkuvan sinne alle. Lähtihän se sieltä sujumaan, ratsastaja joutui ottamaan raipan avuksi hieman (30sek) hitaalle hevoselle, omistaja oli kyllä enemmän hukassa välillä kun hevonen :D Ehkä se tästä?



Rankkojen treenien jälkeen voi vain nököttää maneesissa, Hemulilla on hieman kipinää välillä kavioissa eikä näitä posetuksia voi kuvitellakaan ottavansa ennenkuin se on väsytetty :D