Tämä viikko on mennyt hieman lennokkaissa tunnelmissa, Hemulin kanssa on alettu ottamaan pieniä laukka harjoituksia josta on seurannut "hieman" kevyt peräisyyttä.
Mies oli eilen kuvailemassa, kello oli jo neljä kun aloiteltiin eli pimiää oli! Ihmeellisesti se vaan kaivoi niistä tummista kuvista näitä esiin :D
Laukkahommat meillä alkoi ihan vahingossa, oli iltahämärä ja menin isommalla pellolla lumihangessa, itseltä loppui motivaatio kun Hemuli vain pelaili suulla ja tuijotteli metsään. Ravailin löysin ohjin pitkälle sivulle, kännykkä kolahti pari kertaa satulan etukaareen josta Hemuli innostui, kiihdytti ravia ja pukituksen kautta jätti laukalle. Laukattiin sitten pitkä pätkä, kamalasti kehuja ja kaikki porkkanat taskusta :D Sitten jäin miettimään jaa, saisinkohan sen uudestaan laukalle näin helposti. No sain! 5 kertaa samasta kohtaa otimme pienen kiihdytyksen, parit pukitukset ja sitten kaahotus laukkaa, jonka sai kumminkin otettua kiinni ja nättiin laukkaan :) Happy happy!
Minähän olen aina pelännyt pukittelevia hevosia, Herkku-poni heitti mulle kunnon kammot silloin aikanaan kun selkä vaan paukkui herran osoittaessa mieltään. Ihme kyllä, nyt sieltä pukkien seasta kaivoin kamalasti energiaa ja rohkeutta! Laskin juuri että 9 vuotta on mennyt tippumatta kertaakaan ja herramunjee millaisia tilanteita sitä on ollut! Tekisi varmaan hyvää pudota sieltä joskus... :D
Tänään perjantaina meillä oli suunta maneesille valmentajan ratsutettavaksi. Hemulihan on erinomainen lastattava, naru kaulalle ja lähetys koppiin. Niinhän minä sitten teinkin, takajalka jäi hieman eteen joten koitin sitä tuupata sisään. Tästähän seurasi se että Hemuli kääntyi katsomaan mitä tapahtuu ja päätti sitten että hei mä tuun apuun! 400 kiloa suokkijätkää ei mahtunut kääntymään meidän 1,30 hevosen kopissa ja siitä yrityksestä sai vielä hanskasta turpaan. (kyllä kirosin ettei ollu raippaa!!!!) Onneksi Hemuli on persoona, kun jotain kamalaa käy, esim hän jää jumiin kaksinkerroin koppiin niin se ei panikoidu vaan odottaa rauhassa apua. Tässä tapauksessa muutamaa karjaistua kirosanaa ja hanskalla mätkimistä. Episodin jälkeen tämä kävi vaan syömään heiniään kun mitään ei olisi käynyt... :D Ihana rakas urponi.
Maneesilla kaikki sujui onneksi hyvin, valmentaja ensin juoksutteli maneesissa (maneesissa ei olla ennen käyty, ei haitannu mikään, ei edes katolta rymisevät lumet) sitten ratsasti. Otti myös muutamia laukannostoja puomin kanssa, kyllä Hemuli vaan on hieno mies! Sitten kun saa pahimmat virrat pois ja alkaa tekemään niitä TÖITÄ! Ensi viikolla uudestaan, meiltä ei aja tallilta kuin 15min kopin kanssa. Helppoa hommaa :)
Tiedättekö muuten mitä käy kun ottaa kuvia ja unohtaa laittaa putkesta tarkennuksen autotarkennukselle? Kasan epämääräistä kakkaa! :D Tässä nyt kumminkin yksi onnistunut, Hemuli yrittää pelastaa peiliin juuttuneen ystävänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti